Terveisiä käynnistysleiriltä!

Koko menneen viikon Apple-tapahtuminen tuntui kulminoituvan keskiviikkoon, jolloin ilmeisesti Officelinestä soitettiin iPodistani. Samaan aikaan Apple julkaisi Boot Campin, jolla saa asennettua Windowsin todellakin helposti Intel-pohjaisiin mäkkeihin. Harmi vain, että minulla oli ihan mieletön migreeni ja makasin koko päivän sohvalla toivoen kuolevani.

Jälleen kerran kuitenkin toiveeni ei toteutunut, joten torstain urakkana olikin modifioida vanhasta Windows XP-asennuscdstäni sellainen versio, jossa on Service Pack 2 mukana. Juotettavan tahon antaman linkin avulla se oli kuitenkin varsin selväjärkistä puuhaa, joskin aikaa ja vaivaa meni kohtuullisesti. Boot Campin asennuksen yhteydessä esiintyi silti jännä ongelma. Mäkin firmware pitää päivittää ennen ohjelmiston asennusta ja firmware-päivitys herjasi minulle, että minun ei tarvitse asentaa kyseistä päivitystä. Boot Camp taas herjasi, että firmware täytyy päivittää ennen kuin saan jatkaa asennusta. Syyksi paljastui se, että Installer.app oli unohtunut pyörimään Rosettalla - sen kun korjasi niin firmware-päivitys meni iloisesti koneeseen. Firmwaren päivittäminen oli sopivan simppeliä verrattuna eräisiin stuntteihin, joita olen Windowsin alaisuudessa joutunut tekemään vastaavaa hommaa varten. Paha ääni siitä tosin lähti, mäkin äänenvoimakkuus oli täysillä ja firmispätsin tunnusmölähdys oli varsin epämusikaalista kuultavaa.

Boot Camp asentui sen jälkeen iloisesti, tein Windowsille 20 gigatavun osion ja ryhdyin asennuspuuhiin. Kaikki meni siitä eteenpäin varsin kivuttomasti samalla rutiinilla kuin muissakin XP-asennuksissa. Boot Campin tekemä ajuriromppu vain koneeseen asennuksen jälkeen ja hiljalleen rupesi löytymään toiminnallisuutta, joskin iSight ja kaukosäädin kiukuttelevat ajurituen puutteesta eivätkä näytönohjaimen ajurit ilmeisesti ole parhaasta päästä. Tietyt asiat kaatavat Windowsin heti suoraan mäkillä: uudelleenkäynnistäminen on yksi sellainen, MSN Messengeriin kirjautuminen on toinen. Lisäksi käynnistyslevyn valintaohjelma bugittaa Windowsissa, OS X:ssä se toimii täydellisesti.

Sen sijaan pelikäytössä asiat toimivat vallan mainiosti. Ajoin koneella 3DMark'06:n ja sain outoa kyllä tulokseksi vähemmän kuin muut Windows-mäkittäjät, täytyy ihmetellä asiaa vielä myöhemmin. Hain silti kaverin innostamana Day of Defeat: Sourcen kaupasta ja se pelaa kuin unelma. Aivan täysillä detaileilla peliä ei viitsi pyörittää (ainakaan näytön natiiviresoluutiolla) mutta kaikki oleelliset ovat tapissa ja meno maittaa. Kummastukseksi tosin Intel iMacien perussynti, näppäimistöongelmat, iskevät herkästi dodittaessa. Voin oikeasti sanoa hermojen olevan riekaleena, kun kesken taistelun kuuluu Windowsin "laite irroitettu" -ääni ja näppäimistö lakkaa toimimasta. Piuha irti ja takaisin niin se rupeaa korjautumaan. Tämä tosin todistaa, että vika on enemmänkin ilmeisesti joko näppäimistössä tai iMacin firmwaressa kuin OS X:ssä. Täytyy ottaa ensi viikon asiaksi saada näppäimistö vaihtoon.

Sellainenkin pieni juttu tuli huomattua, että Mighty Mouse ei ole kyllä omimmillaan kaksinappikäytössä: se sekoilee aivan liikaa (varsinkin pelatessa) kumpaa nappia painetaan ja meinasin useammin kuin kerran ampua vahingossa joukkuetoverini kun hiiri tulkitsi painallukseni väärin. Pieni juttu, josta pääsee eroon (näppäimistövian ohella) heittämällä vaikka vanhan Logitechin langattoman työpöytäsetin kiinni.

Nyt siis elän kaksoiselämää mäkkni kanssa ja hyvin pyyhkii. iPodilla ei mene niin hyvin. Torstaina tuli (odotettu) soitto Officelineltä, että Apple ei löytänyt vikaa laitteesta. Kysyin sitten, että paljonko pitäisi maksaa väliä, jos haluaisin päivittää iPodini uudempaan videoita toistavaan malliin. Eivät kuulemma harrasta laitevaihtoja, kannattaa kuulemma myydä Keltaisessa Pörssissä ensin ja ostaa sitten uusi podi. Mitenköhän minun pitäisi myydä yksityiselle (ilmeisesti suunnittelu)viasta kärsivä iPod? Kai ongelma on sitten laitteen ja kuulokkeiden yhdistelmässä, sillä niissä ei ole erikseen mitään vikaa. Tilasin alkuviikosta uudet kuulokkeet (jotka ovat varsin lähellä nykyisiä), saa nähdä niiden kanssa. Ajattelin silti myydä iPodin pois ja ostaa myöhemmin videon tilalle.

Kiirettä uuden iPodin hankkimiseen nimittäin ei ole. Minulla on edelleen 10 gigatavun vanha iPod, jonka akku on olematon. Lisäksi hankin avaimenperääni 512 megatavun iPod Shufflen kun olivat Markantalossa tarjouksessa, 59 euroa. Shufflesta tosin tuli ilmeisesti ilmainen, sillä Markantalo mokasi korttiostossa ja nyt tilillä näkyy 59 euron veloituksen perässä 59 euron palautus. Kelpaa minulle. Shufflen modaaminen avaimenperäksi ei ollut aivan ongelmatonta, vaadittiin alustavasti yksi nippuside ja kaulanauhan kannibalisointi, että saatiin avaimenperämuisti, joka soittaa tarvittaessa musiikkia. Lisäksi askartelin vanhasta lakritsirasiasta kuulokekotelon, jonne hassusti johdotetut nykyiset kuulokkeeni menevät ilman lisäjohtoa (joku vitsiniekka keksi tehdä varsinaisesta johdosta ekstralyhyen "kauko-ohjainkäyttöä varten" ja paketissa tulee erikseen jatkojohto normaalikäyttöä varten).

Siinäpä tämän viikon tapahtumat sillä rintamalla. Kuvamateriaalia ja linkit vähän paremmassa olotilassa, nyt alkaa kellonaika painaa.