Kaikki loppuu aikanaan

Noniin mussukat, jäätävän pitkän hiljaisuuden jälkeen lienee käynyt selväksi, että kaikki sanottava on sanottu. Mäkki on tullut jäädäkseen ja that's that. Mutta ei hätää, tarinointi toki jatkuu! En ole kaikkea sanottavaani vielä sanonut.

- Pelaamiseen liittyvät blogahdukset hoituvat parhaiten vilkuilemalla KonsoliFINin erinomaista (ja kriitikoiden ylistämää - enkä juksaa) blogia.
- Mäkkijuttuja löytyy uudistuneesta Snadiomenasta, jossa on nykyisin varsin paljon myös ihan blogimuotoista jorinaa pikkujutuista.
- Oma henkilökohtainen blogini, jossa jorisen mäkeistä sitä mukaa kuin mieleen juolahtaa, mutta toki myös kaikesta muusta mukavasta. Välillä tekniikasta, useimmiten elämästä. Sori.

Kiitos ja anteeks, jääkön tämä tänne roikkumaan muistoksi menneistä.

There is something in the air

Heipä hei lapsukaiset ja mäkistikolleegat. Toivottavasti teillä oli kiva joulu ja uusivuosi, minulla ainakin. Mäkkirintamalla on ollut ah-niin-hiljaista, joskin Bootcampattu Vista tuli testattua joululomalla lanikäytössä. Hirgh.

Tiistaina on taas suuri päivä, kun Steve astelee lavalle Friskossa ja jakelee jumalaista evankeliumiaan kaikelle kansalle. Pikkuista mäkkiläppäriä povataan, katsotaan mitä Jobso meille suo. Macworldissa on nähty "There is something in the air" -teasertekstejä, jotka saivat minut kaivamaan esiin Sarah Brightmanin Fly-albumin. Osuvaa.

Muuten on ollut mukavaa. Lahjoin parhaita läheisiäni uusilla Nanoilla, koska en halunnut luopua omastani (sekin olisi kuulemma käynyt), vaikka Redin käyttö onkin vähentynyt lähes nollaan iPhonen tultua. iPhone itse toimii oikein passelisti, kunhan sen muistaa käynnistellä kerran viikossa uusiksi (ei paljon poikkea Symbianista, siis). Varsinaista talvea odotellessa se on kuitenkin toiminut erinomaisesti. Ihmiset vain välillä ihmettelevät selvästi kuuluvia taustaääniä, joka ilmeisesti johtuu mikrofonin sijainnista. Ikean asiakaspalvelu tosin suorastaan hyljeksi moista, ilmoitti ettei saanut mitään selvää. Kaikki muut puhelut (3) samaan osoitteeseen ovat tosin toimineet iloisesti iPhonestakin.

MacBook Pro on ollut äärimmäinen huikeus, nyt kun Leopardikin alkaa pysyä pilkuissaan. Ainoana ihmetyksenä on se, miten kone on F1-napin yläpuolelta (se kapea lista näppiksen päällä) suorastaan polttavan kuuma täydellä kuormalla luukuteltaessa. MBP myös pyöritteli aiemmin mainitusti Vistaa joululomilla, joka ei ollut täysin ilman ongelmia. Oliko kyse Vistasta vai Bootcampista, paha sanoa. Big iMac jauhaa muuten tasaisesti, mutta jostain syystä jokin jähmää sitä. Pitäisi kai lähiaikoina kiskaista tähänkin Leopard kohtuullisen tyhjältä pohjalta.

Eipä tässä muuten. On ollut jännä seurata Applen ja erityisesti iPhonen ympärillä pyörivää uutisointia meillä ja muualla. Stevenotea odotellessa.

Say hello to...

Loputtomalta tuntuvan kikkailun jälkeen suunnitelma lopulta onnistui ja posti toi lähistölleni iPhonen sisältävän paketin. Tosin, itse puhelimen hankkimisessa ei ollut mitään suurempaa ongelmaa, suunnitelman muut osat vain mutkistivat ja pitkittivät sen toteutumista.

Parin päivän käytön jälkeen ei auta kuin ihmetellä sitä, miten jotkin asiat vain ovat juuri niin hyviä kuin niiden kuvitteli olevan. Vielä suurempi ihmettelyn aihe on se, miten moni niistä asioista tulee Infinite Loop 1, Cupertino, Californiasta.

Muutama asia toki vituttaa, ihan suoraan sanoen. iPhone ei toimi normaalin iPodin tavoin iTunesissa vaan ainoa tapa siirtää sinne materiaalia on synkronoida. Drag'n'drop ei toimi. Se on tosin omalla kohdallani pieni kiusa, mutta kiusa kuitenkin. Varsinkin videomateriaalin suhteen iTunes kun on kelvottomasta seuraava ja tuntuu typerältä lisätä videopätkiä sinne pelkästään iPhonea varten. Lisäksi joku on nukkunut vahingossa tai tarkoituksella kun iPhonen kuulokeliitännästä päätettiin. "Joo, haudataan se tuonne syvälle kuorien sisään ettei 90% maailman 3,5mm kuulokkeista käy siihen." Tuostakin onneksi selviää, tavalla tai toisella. En silti haluaisi alistua Applen vakiokuulokkeisiin, vaikka niissä lukikin veikeästi "Listen responsibly. Drive safely."

Laturi on melkoisen standardin näköinen Applen töpseli-to-USB -laturi, joskin tietysti jenkkipistokkeella, jonka tosin voi iloisesti vaihtaa esimerkiksi MacBook Pro:n laturista oikeaksi. Tai ladata ihan iPod-johdolla suoraan tietokoneesta. Miten vain huvittaa.

Lokalisoinnin puute tietysti hiukan kismittää, ei niinkään kielen kuin esimerkiksi puhelinnumeroiden ja näppäimistön ryhmittelyjen takia, mutta sitä saa mitä tilaa. Ainakin melkein. Pyrin alunperin hankkimaan 4Gt mallin jotta lelulle tulisi mahdollisimman vähän hintaa, mutta suunnitelman venyessä 8Gt tuli ainoaksi vaihtoehdoksi. Bluetooth-tuki ulkoiselle näppäimistölle saisi löytyä niin ikään, saisi uuden Wireless Keyboardin kanssa mielettömän söpön muistiinpanovälineen.

Mitäpä muuta kertomaan. WLAN toimii hurmaavan hyvin ja nopeasti, en ole vielä kokeillut datasotaa EDGEn yli. Kaikki on oikeastaan ollut erittäin... hurmaavaa.

Puutteistaan huolimatta iPhone on tähän mennessä ollut asteikolla 1-10 tasan 11. Ehkä jopa hiukan yli. "I would stand in line for this, there's always room in life for this."

Extreme Ways

Pahoittelen viivästystä kirjoittelussa, meinaavat tehtävät ja kellonaika olla salaliitossa keskenään. Aina jompikumpi haraa vastaan blogahtelun suhteen.

Meduusa-trilogian elokuvat loppuvat aina samalla tavalla, Mobyn Extreme Ways alkaa soimaan viimeisten kuvien välähdellessä ruudulla ennen lopputekstejä. Erinomainen biisi. Biisin sanoituksissa lukee "I would stand in line for this / There's always room in life for this" ja juuri tuo kohta soi päässäni, kun hain Lenon korvaavan koneen. Trilogian keskimmäinen osa toimi inspiraationa konetta nimetessä.

Ai että mitä konetta? 15" MacBook Pro, 2,4GHz prosessorilla. Ensimmäinen hankkimani mäkki, joka on suoraan listakonfiguraatiossa. Se on kaiken kaikkiaan varsin hurmaava värkki ja kaikkea sitä, mitä MacBook olisi saanut olla alunperinkin. Maanantaina varustin sen Leopardilla, jonka irtosi näppärään 8,95€ hintaan up-to-date tarjouksessa. Lopetin haaveilut pienemmän MBP:n perään kun hoksasin, että oikeastaan kaipasin enemmän resoluutiota kuin MacBookissa oli, eikä 15" kuitenkaan ollut kannettavuudeltaan merkittävästi huonompi. WaterFieldin SleeveCase tarvitsee uuden rungon, mutta se ei paljon haittaa. Tällä hetkellä kone matkailee vanhassa olkalaukussani, johon se menee juuri naftisti.

Probook vakuuttaa. Kuoret eivät nitise ja natise, näytönohjaimessa on tehoa, akkukestoa löytyy yhtälailla ja näytössä (matta) on aina pykälä tai pari kirkkautta varalla senkin jälkeen kun löytää itselleen sopivan. Valoisuussensorit toimivat melkeinpä liiankin hyvin, taustavalaistu näppäimistö on parhautta ja muutenkin koko kone tuntuu juuri siltä miltä pitäisi. Ainoat asiat joita MacBookista kaipaan on näppäimistö (Probookin näppis on tunnottomampi vaikkei sen huonompi kirjoittaa) ja magneettisalpa. Yritän aina aluksi raastaa koneen kynsillä auki, kunnes hoksaan vapauttaa salvan.

Leopardikin vakuuttaa. Vaikken olekaan kaikista (visuaalisista) uudistuksista riemuissani, sisuskalut tuntuvat saaneen sopivan virkistyksen. En ole myöskään kerennyt ihmettelemään uusia toimintoja kovinkaan paljoa. Uusi Safari tuntuu hyvältä, mutta Spaces ja Time Machine ovat testaamatta. Introvideo oli ottanut askeleen eteenpäin visuaalisesti mutta uusi biisi ei miellyttänyt niin paljon. Tosin se on hyvää vaihtelua, olen kuitenkin syystä tai toisesta joutunut katsomaan Tigerin introvideon 8-9 kertaa.

MacBookit saivat tänään lisää vääntöä jälleen kerran ja ilmeisesti näytönohjainkin sai hienoisen boostin. Jotain tällaistahan oli odotettavissa. MacBook Pro sai samalla 2,6GHz prosessorin tilausoptioksi. Pienempää subnotebookia on aavisteltu alkuvuodesta, mutta sen näyttää vain aika koska sellainen tulee. Vai tuleeko ollenkaan.

Mutta tässäpä luvattu tilannepäivitys kannettavista. Seuraavaksi jotain ihan muuta...

"Sä olitkin selkeästi oikea henkilö tähän tutkimukseen"

Ensinnäkin kiitos jälleen palautteesta. Joku kyseli, eikö Leno olisi mennyt kuluttajansuojalain tai vakuutusten piiriin. Vakuutusten ehkä, mutta en nyt jaksanut alkaa tappelemaan kenen mistä koska miksi häh, kun oli suoraan sanottuna riittänyt Lenon kiukuttelut. Kuluttajansuoja taasen ei koske yrityksen kautta hankittua konetta, joten ängstviil. Mutta ei se mitään. Raadosta on sovittu kaupat, jotka ovat parhaillaan toteutumassa.

Lenon korvaajasta seuraavalla kerralla lisää. Nyt tuli tarve fiilistellä muutama Apple-juttu päivän varrelta pois.

Leopard on kohta kaupoissa. Itselläni on ollut lievä vaikeus nähdä se mahdoton "wow"-kerroin kyseisessä julkaisussa, mutta Leopard on kuulemma alihypetetty esimerkiksi iPhoneen nähden. Pian se selviää, miten asiat ovat.

Apple julkisti kohtuullisen hienot neljännesvuositulokset, ja analyytikot ympäriinsä ovat jo aiemmin ihastelleet niin iPhonen menestystä kuin Macin markkinaosuuden nousua. Markkinat reagoivat tulokseen osakekurssin nousulla, joka nosti Applen pörssiarvoltaan suurimmaksi tietokonevalmistajaksi ja neljänneksi suurimmaksi teknologiafirmaksi. Mahtaa Michael Delliä vituttaa taas vähän enemmän.

Yöt ovat meinanneet venähtää pitkiksi viime aikoina Applen takia. Olen penkonut YouTubesta vanhoja nostalgiapätkiä alkaen Newtonin Getting Started -videosta aina Steven uusimpaan piruiluun Leopardin eri versioista ja Pantherin kehitysversioiden introvideoon. Tänään taas päädyin Wikipedian syövereihin mm. Jonathan Iven perässä ja päädyin hämmästelemään Dieter Ramsin designia ja filosofiaa. Mieshän on nero, ja olisihan se pitänyt arvata, että Applen designin takana on joku saksalainen.

Päivällä törmäsin ostoskeskuksessa täti-ihmiseen, joka halusi haastatella koskien matkapuhelin- ja kämmenmikrotottumuksiani. Mikäs siinä. Osoittauduin kuulemma hyväksi kohteeksi, sillä osasin nimetä erityyppisten laitteiden valmistajaksi sellaisia, joista tutkimuksen tekijät eivät olleet kuulleet. Tutkimus oli tosin tyypillisen tympeästi tehty, sillä kysymyksenasettelut eivät olleet aina kovin loogisia, ja samoja asioita kysyttiin useampaan kertaan.

Tutkimuksessa oli kuitenkin muutama mielenkiintoinen yksityiskohta. Siinä viitattiin useampaan kertaan nimenomaan valmistajiin ja brändeihin. Nokia ja Nokia N-series olivat jostain syystä eriävät brändit. Lopulta eroteltiin toisistaan myös Sony, SonyEricsson, Sony Walkman ja Sony Cybershot. Apple oli mukana vaihtoehtona, mutta erikoisesti Apple iPhone ja Apple iPod olivat eriytettyjä. Tutkimus oli selkeästi Nokian teetättämä, sillä tarkimmat kysymykset kysyttiin nimenomaan N-sarjan noksuista. Toivottavasti vastauksillani on jotain merkitystä (tuskinpa, 1/1000 painoarvo olisi optimistinen), kuten vaikkapa sillä, että en hanki Nokiaa seuraavaksi puhelimeksi ja etten arvosta kameraa kännykässä ollenkaan. Pitäkää megapikselinne, 'kele.

Eiköhän tämä tästä, jahka kiireen keskellä kerkiäisi arvostelemaan Numbersin iWork-kitistä. Leopardia odotellessa.

Poor Leno

Puhelin soi joskus viime perjantaina iltapäivällä. Jätin Leno-Macbookini Varimportin hellään hyväilyyn kustannusarviota varten joskus edeltävänä päivänä. Onneksi en syönyt tai juonut mitään, sillä olisin kiskaissut murut tai nesteet väärään kurkkuun kuultuani korjauksen hinta-arvion. Tuulettimen virtaliitäntä oli hajonnut - emolevyn päästä. Viidenkympin vika (oletin) olikin kahdeksansadan vika. Satanen enemmän kuin koneen arvo, eikä kannata edes puhua paljonko se on suhteessa uuden vastaavan (paremman) hintaan.

Oli siis helppo päätös hakea vain kone pois ilman korjausta. Nyt raato odottelee tuossa vieressä jatkoa. Luultavasti kauppaan sen osina maailmalle. Koko paketti melko edullisesti, ei nyt huvittaisi ruveta purkamaan osiksi ellei ole pakko. Tähän aiheeseen varmaan palataan vielä.

Viikonloppuna ajatukset silti selkenivät, joten Lenoa kotiuttaessa nappasin toiseen käteen kantoon uuden koneen. Siitä lisää lähipäivinä, jahka keksin sopivan nimen sille. Röyksoppin tuotanto kun ei vain riitä tässä touhussa.

Tänään Apple löi puukon tiskiin ja vahvisti epäilyt, että 10.5 Leopard todellakin tulee 26.10. eikä myöhästy enempää. Täytyy katsella missä vaiheessa se pitää hakea itselle (luultavasti suoraan family pack), murtuuko hypelle vai antaako omenoiden kypsyä rauhassa pari ensimmäistä versiota.

Lähiaikoina uudelleen alkavissa Snadicasteissa voi, ainakin ajoittain, päästä taas kuulemaan meikäläisen ääntä. Pitäkää varanne.

Burn baby burn

No niin. Nyt on ollut taas hektinen (hetkinen) hiljaiselo. Sillä välin kuin kavala salajuoni etenee taustalla (kuulette aikanaan), MacBookini ("Leno" vaikka jotkut vieraksutte näitä erisnimiä erottamassa koneita toisistaan) päätti järjetää ohjelmaa lopettamalla prosessorituulettimen pyörittämisen. Luentomuistiinpanojenkin tekemiseen tulee uutta ulottuvuutta kun kyttää iStatin yläpalkkiversiosta loadeja ja lämpöjä.

No fan here today.

Ongelmahan ilmeni niin, että RSS (Random Shutdown Syndrome) uusi muutama päivä sitten, kun kerrankin tein MacBookilla useampaa asiaa yht'aikaa. Hetken mietin, että onko se aito RSS uusinut, mutta ilmeisesti ei. 0 rpm on 0 rpm.

Eli koneella ei voi tehdä mitään raskasta, ja vasen takanurkka kuumenee huomattavasti käytettäessä. Back to basics.

Nyt täytyy tällä viikolla selvitellä kannattaako konetta korjata, vaiko onko vaihto edessä. 15" MacBook Pro on alkanut kovasti täyttää päiväuniani...